MINNA CANTHISTA
Kirjailija Minna Canth syntyi 19.3.1844 Tampereella.
9-vuotiaana Ulrika Wilhelmina Johnson, "Miinu" muutti sisarensa, veljensä ja vanhempiensa kanssa Kuopioon. Miinun isä Gustaf tuli hoitamaan Kuopioon Finlaysonin lankakauppaa. Miinu halusi käydä myös koulua, ensin pikkulastenkoulua ja sitten Soldanin neitien valmistavaa koulua. Jo kouluaikana kerrotaan hänen olleen Kuopion kauneimmin puettu tyttö, joka huomattiin koulun juhlissa ja kotitanssiaisissa.
Lankapuoti ja samalla tontilla oleva kotitalo, Kanttila, sijaitsivat kauppatorin, nykyisen Snellmanin puiston laidalla, kirkon naapurissa.
19-vuotiaana, syksyllä 1863, Wilhelmina lähti opiskelemaan. Turvallisessa kangaskauppiaan perheessä Kuopiossa vietetty lapsuus ja nuoren tyttökoululaisen kolme huoletonta lukuvuotta takanaan hän pyrki juuri perustettuun Jyväskylän seminaariin. Sinne otettiin seitsemän naisopiskelijaa, joista Wilhelmina oli yksi. Nämä nuoret naiset olivat ensimmäiset suomalaiset naiset, jotka saattoivat valmistua johonkin muuhun kuin kätilön ammattiin ja itsenäiseen elämään tuon ajan Suomessa. Opiskelemaan lähdön vaikeuksia, vanhempien vastustusta ja ystävien ihmettelyä hän kuvaa myöhemmin pienoisnäytelmässään Kotoa pois.
Seminaarissa Wilhelmina oli ahkera ja innostunut oppilas. Hän kirjoitti kirjeitä ystävilleen Kuopioon. Kirjeitä on säilynyt ja niitä on julkaistu Helle Kannilan toimittamana kirjekokoelmana. Esimerkiksi liikunta ja voimistelu olivat uutta tuon ajan tytöille: “Täällä me voimistelemme tunnin joka päivä, toisen tunnin taas olemme kävelyllä. Varomattominkin, niin kuin minä, joutuu täällä väkisin pitämään parempaa huolta terveydestään.“ Kirje loppuu: “Elä terveenä ja iloisena! Sitä toivoo ystäväsi Mina.” Hieman myöhemmin hän alkaa käyttää nimeä Minna.
Opettajaa Minnasta ei tullut. Hän meni naimisiin seminaarin lehtorin Ferdinand Canthin kanssa vuonna 1865. Lehtorin rouvana hän kirjoitti ystävilleen perheestään ja puutarhanhoidosta oman kotitalonsa pihamaalla Seminaarinmäellä sekä kalaretkistä Jyväsjärvellä, konserteista ja teatteriesityksistä. Elämä oli Jyväskylässä kiireistä, sillä pariskunnalle syntyi kaikkiaan seitsemän lasta: Anni (1866–1911), Elli (1868–1944), Hanna (1870–1889), Maiju (1872–1943), Jussi (1874–1929), Pekka (1876–1959) ja Lyyli (1880–1969). Lehtori Canth kuoli v. 1879.
Vuonna 1874 kirjoittaminen muuttui lehtityöksi, artikkeleiksi ja uutisiksi jyväskyläläisiin sanomalehtiin, Päijänteeseen ja Keski-Suomeen sekä helsinkiläiseen Uuteen-Suomettareen. Näin Minna Canthista tuli kirjailija ja ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.
Maaliskuussa 1880 Canth muutti lapsineen takaisin Kuopioon. Siellä hän ryhtyi hoitamaan isänsä lankakauppaa, joka oli taloudellisesti huonossa kunnossa.
Minna Canth julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia sekä lehtiartikkeleita ja puheita. Hän hoiti kauppansa liikekirjeenvaihdon. Hänen kirjoittamiaan yksityiskirjeitä on säilynyt ja julkaistu yli viisisataa.
Minna Canthista tuli kirjallisuutemme uudistaja ja suomalaisen realismin uranuurtaja. Hän otti rohkeasti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kirjailijana että lehtinaisena. Kielitaitoisena ja uteliaana hän oli uusien eurooppalaisten aatteiden välittäjä ja tärkeä mielipidevaikuttaja silloisessa Suomessa.
Minna Canthin Kuopion kodista, Kanttilasta, kehittyi aikaa myöten kirjallinen ja aatteellinen keskus, Minnan salonki. Kanttilassa vierailivat ajan merkittävät kulttuurivaikuttajat. Canthia kiinnostivat yhtä hyvin ajassa liikkuvat uskonnolliset kuin yhteiskunnallisetkin aatevirtaukset: työväenaate ja naiskysymys, raittius- ja rauhanaate, kieli- ja kansallisuuspolitiikka, darwinismi, spiritismi, lääke- ja sielutiede sekä kirjallisuuden uudet virtaukset, mutta ennen kaikkea ihminen näiden aatteiden keskellä jokapäiväisessä taistelussaan.
Kanttilaan kokoontui Kuopion naisintelligenssi, jotka vaikuttivat kannanotoillaan, kirjoituksillaan ja toiminnallaan kieli-, koulu-, raittius- ja naisasiakeskusteluun, ei vain Kuopiossa, vaan koko silloisessa Suomessa. He olivat Elisabeth Stenius, Selma Backlund, Elisabeth Ingman, Lydia Herckman ja Minna Canth.
Minna Canth kuoli toukokuun 12. päivänä, Snellmanin päivänä, vuonna 1897 vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle.
lähde: Outi Vuorikarin aineistot
Teokset:
Näytelmät
Murtovarkaus, 1883. Ensiesitys 23.2.1882.
Roinilan talossa, 1885. Ensiesitys 14.3..1883.
Työmiehen vaimo, 1885. Ensiesitys 28.1.1885.
Kovan onnen lapsia,1888. Ensiesitys 8.11.1888.
Papin perhe, 1891. Ensiesitys 23.1.1891.
Hän on Sysmästä,1893. Ensiesitys samana vuonna.
Sylvi, 1893. Ensiesitys 23.1.1893.
Spiritistinen istunto, 1894. Ensiesitys 20.4.1894.
Anna Liisa, 1895. Ensiesitys 2.10.1895.
Kotoa pois, 1895. Ensiesitys 8.11.1895.
Kertomukset ja novellit
Novelleja ja kertomuksia, 1878.
Hanna, novelli, 1886.
Köyhää kansaa, novelli,1886.
Salakari, novelli, 1887.
Lain mukaan, novelli, 1889.
Kauppa-Lopo, novelli, 1889
Lehtori Hellmanin vaimo, novelli, 1890.
Agnes, novelli,1892.
Novelleja 1-ll,1892.
Löydä tietoa Minna Canthista:
Kuopion kaupunginkirjaston Minnan salonki https://digi.kirjastot.fi/collections/show/476
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Minna Canth-aineisto, koonnut Outi Vuorikari https://minnacanth.kuopionkulttuurihistoriallinenmuseo.fi/canth/default.html
Minna Canthin talo ry https://minnacanth.fi/info/